Uusi ammatti ja ura Suomessa
– maahanmuuttajataustaiset opiskelijat toivovat työtä ja haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan
”Taloushallintoa suomalaisessa työelämässä” on muutama viikko sitten Rasekossa alkanut työvoimakoulutus. Koulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja tietotekniikkaa, perehdytään suomalaisen työelämän erityispiirteisiin, opiskellaan taloushallinnon perustehtäviä kuten kirjanpitoa ja palkanlaskentaa, tutustutaan alan työpaikkoihin ja mennään myös yrityksiin harjoittelemaan koulussa opittuja taitoja. Koulutuksessa ei suoriteta tutkintoa vaan tarkoitus on perehdyttää osallistujat suomalaiseen työelämään ja erityisesti taloushallinnon alan sääntöihin, tehtäviin ja toimintatapoihin, niin että osallistuja kykenee koulutuksen jälkeen työskentelemään taloushallinnon tehtävissä Suomessa. Monella osallistujalla on taustallaan taloushallinnon alan opintoja ja/tai työkokemusta jo lähtömaastaan.
Ryhmä muodostuu monesta eri maasta, kulttuurista ja koulutustaustasta lähtöisin olevista opiskelijoista. Haastattelupäivänä paikalla ovat Dariia ja Olha Ukrainasta, Hoa Vietnamista, Jessica Tansaniasta, Irina Venäjältä ja Ajao Nigeriasta. Jokaisella on takanaan erilaisia opintoja ja työkokemusta kotimaasta sekä Suomesta.
Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän erityispiirteet
Suomessa monet asiat ovat eri tavalla. Ajao kertoo, että jo pelkästään pukeutuminen on – säästä johtuen – aivan erilaista. Nigeriassa on arkivaatteet ja juhlavaatteet, mutta Suomessa syys-, talvi- ja kesävaatteet, ulkovaatteet ja -kengät. Ja entäpä suomalainen täsmällisyys? Kun Suomessa koulu tai työ alkaa kello 9, se alkaa kello 9. Paikalle ei parane tulla kymmeneltä tai yhdeltätoista, sen Ajao oppi nopeasti maahan tultuaan. Nigeriassa kaikki on ”vähän sinnepäin”. Moni opiskelija kertoo myös yllättyneensä siitä, miten tarkkaa Suomessa muutenkin on, kaikki tuntevat yhteiskuntaa ja työelämää säätelevät lait ja säännöt ja niitä myös noudatetaan.
Suomalaiset ovat luotettavia eikä esimerkiksi varastelua ole paljoa.
Dariia ja Olha kertovat, että Suomessa erityisen hyvää on se, että työntekijä asema ei ole niin huono, vaan ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset esimerkiksi määrittävät ihmisille suht saman palkan samasta työstä ja työkokemuksesta. Suomessa myös melkein kaikilla on tunti- tai kuukausipalkka eikä pelkkä provisiopalkka. Työntekijän palkasta ei myöskään esimerkiksi vähennetä kaupassa varastettua tavaraa. Hoa miettii Suomen korkeaa veroastetta, mutta toisaalta kertoo, että Suomessa on myös paljon palveluja, joita Vietnamissa ei ole, ja että Suomessa hän ei näe todella köyhiä ja kodittomia vaan on palveluja, joista esimerkiksi mielenterveyspotilaat tai vähävaraiset saavat apua. Tällaisia palveluja ei Vietnamissa ole.
Lomat ja perhevapaat eroavat myös monen kotimaasta, mutta esimerkiksi vuosilomaa on useimmissa puheena olleissa maissa suht saman verran kuin Suomessa, Vietnamissa viikon vähemmän, mutta Nigeriassa taas enemmän. Palkallista/ korvauksellista äitiyslomaa ei välttämättä ole tai sitä on vain kolmesta kuuteen kuukautta, toisaalta oikeus jäädä lapsen kanssa kotiin on monessa maassa kolme vuotta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki asiat hoidetaan sähköisesti: pankkiasiat, viranomaisten kanssa asiointi, monet kouluun ja työhön liittyvät asiat, ostosten teko. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja siihen liittyvien taitojen tarve on merkittävästi edellä muihin maihin verrattuna. Vietnamiin verrattuna Suomessa on kuulemma hyvä terveydenhuolto, mutta moni muu kertoo, että kotimaassa pääsee helpommin ja nopeammin lääkärille kuin Suomessa nykyään. Koulutusjärjestelmä on monessa maassa saman kaltainen, mutta Suomessa ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu ovat parempia ja arvostetumpia. Irina mainitsee erityisen hyväksi Suomessa sen, että ammattiin voi opiskella ”palasina”, tutkinnon osa kerrallaan. Venäjällä sellainen ei ole mahdollista.
Suomessa kaikki asiat hoidetaan sähköisesti ja siinä on hyvät puolensa.
Toiveena alan työpaikka Suomessa
Kaikki koulutukseen osallistuvat ovat tosi mielellä mukana. Jokainen toivoo pääsevänsä opintojen jälkeen taloushallinnon alan työtehtäviin. Moni harkitsee tulevaisuudessa myös yrittäjyyttä.
Ukrainasta sotaa pakoon lähtenyt Dariia harkitsee jäävänsä Suomeen myös sen jälkeen, kun sota loppuu. Hänellä on täällä tällä hetkellä koulutuspaikka, osa-aikainen työpaikka ja ystäviä. Muut opiskelijat ovat asuneet Suomessa jo kauemmin, esimerkiksi Hoa jo 18 vuotta. Jessica toimi Tansaniassa talous- ja hallintopäällikkönä ja yrittäjänä ja harkitsee oman yrityksen perustamista myös Suomessa. Tansaniassa se kuulemma on vain helpompaa, Suomessa on enemmän lakeja ja sääntöjä ja kovat verot. Ajao on aiemmalta koulutukseltaan ompelija ja on jo laittanut oman yrityksen perustamisen liikkeelle. Tarkoituksena on alussa erikoistua korjausompeluun. Ompelusta Ajao kuitenkin toivoo lisätienestejä, pääasiallinen toive hänellä, kuten muillakin, on työllistyä taloushallinnon tehtäviin.
Suurin toiveeni on saada työpaikka taloushallinnon tehtävistä.
Ensin kuitenkin nämä motivoituneet opiskelijat aikovat ottaa kaiken mahdollisen opin irti koulutuksesta. Tällä viikolla opettaja Pia Jalkanen johdattelee opiskelijat vielä työkyvyn ylläpitämiseen liittyviin asioihin ja joulun jälkeen ryhmä alkaa ahkeroida kirjanpidon parissa. Joulu Suomessa on muuten opiskelijoiden mielestä huomattavasti rauhallisempi ja perhekeskeisempi kuin monissa muissa maissa, joissa joulua vietetään usein isoissa ystäväpiireissä tai jopa kaduilla juhlien. Ukrainassa uusi vuosi on joulua suurempi juhla. Toivotaankin uudelta vuodelta rauhaa ja sopua maailmaan sekä näille innokkaille opiskelijoille uuden osaamisensa mukaisia työpaikkoja!
