Ammatillisten tutkintojen perusteisiin, tutkinnon muodostumiseen, tutkinnon osiin sekä arviointikriteereihin ja ammattitaitovaatimuksiin voit tutustua:

Perustutkinnon rakenne

Ammatillisen perustutkinnon (pt) laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinnon opinnot sisältävät pakollisia ja valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia sekä yhteisiä tutkinnon osia (YTO).

Ammatilliset tutkinnon osat 145 osp
Yhteiset tutkinnon osat 35 osp

Ammatillisiin tutkinnonosiin sisältyy tutkintokohtaisia lupa- ja korttikoulutuksia. Yhteisissä tutkinnonosissa opiskellaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamista kuten kieliä, matemaattisluonnontieteellisiä aineita sekä yhteiskunta- ja työelämätaitoja, esimerkiksi yrittäjyyttä ja työkyvyn ylläpitämistä.

Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, lukio-opintoja tai korkeakouluopintoja.

Yhteiset tutkinnon osat (YTO) perustutkinnoissa

Yhteisten tutkinnon osien (YTO) laajuus on yhteensä 35 osp ja ne koostuvat kolmesta tutkinnon osasta, niin sanotusta YTO-korista.

Näitä ovat
– Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, vähintään 11 osp
– Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, vähintään 6 osp
– Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, vähintään 9 osp

Pakolliset yhteiset tutkinnon osat (yht. 26 osp) sekä valinnaiset yhteiset tutkinnon osat (yht. 9 osp) ovat yhteensä 35 osaamispistettä.

Valinnaiset yhteisten tutkinnon osien opinnot

Perustutkinto-opiskelija suorittaa yhteisten tutkinnon osien valinnaisia opintoja yhteensä yhdeksän (9) osaamispistettä.

Opiskelija valitsee yhteisten tutkinnon osien valinnaisista opinnoista yksilöllistä suunnitelmaansa hyödyttäviä opintoja. Valinnaiset opinnot toteutetaan pääasiassa toisesta opintovuodesta eteenpäin. Valinnaisten yhteisten tutkinnon osien tarjonnasta saat lisätietoa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (OPVA-opinnot)

Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on lisätä opiskelijan edellytyksiä osallistua ja suorittaa ammatillinen tutkintokoulutus. OPVA-opinnot eivät kerrytä osaamispisteitä eikä niitä voi sellaisenaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

TUVAn laajuus on 2-38 viikkoa opiskelijan omien tavoitteiden ja osaamistarpeiden mukaan. Yhteishakuun saa kuusi pistettä suoritettuaan koulutusta vähintään 19 viikkoa.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sisältävät vain ammatillisia tutkinnon osia. Ammattitutkinnon (at) laajuus on 120 tai 150 osaamispistettä ja erikoisammattitutkinnon (eat) 180 osaamispistettä.

Opiskelija voi koko tutkinnon suorittamisen sijaan suorittaa halutessaan vaikka vain yhden tutkinnon osan. Tämä on hyvä tapa lisätä omaa osaamistaan alalla tai vaikka kokeilla kokonaan uutta alaa.

Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät Opetushallituksen ePerusteet -palvelusta:

Arviointi

Ammatillisessa koulutuksessa arviointi tehdään aina suhteessa suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Arvioinnin tarkoitus on ohjata ja kannustaa sinua opinnoissasi sekä kehittää omia itsearviointitaitojasi. Arviointi antaa tietoa oppimisestasi sekä osaamisestasi ja sen avulla varmistetaan, että saavutat tutkinnon ammattitaitovaatimukset.

Kun hankit osaamista eli opiskelet ja työskentelet eri oppimisympäristöissä, saat palautetta oppimisestasi eri tavoin. Sitä voidaan antaa joko suullisesti tai kirjallisesti. Itsearviointi sekä vertaisarviointi oppimisessa ovat myös tärkeitä ja niitä taitoja opetellaan myös opintojen aikana.

Kun tutkinnon osassa vaadittava osaaminen on hankittu, on näytön aika. Näytössä, yleensä käytännön työtehtävissä alalle soveltuvassa työympäristössä, osoitat vaadittavan osaamisen. Näyttö suunnitellaan aina tutkinnon osa kerrallaan ja suunnitelma merkitään HOKSiin. Samassa näytössä saatat pystyä näyttämään useamman tutkinnon osan osaamista samalla, mutta arviointi tapahtuu aina tutkinnon osa kerrallaan.

Ammatillisten tutkinnon osien näytön arvioi aina kaksi ammattilaista, joista toinen on alan opettaja ja toinen työelämän edustaja. Itse arvioit myös oman näyttösuorituksesi, mutta se ei vaikuta lopulliseen arviointiin. Yhteisten tutkinnon osien osaamisen arvioi kyseisen osan tai osa-alueen pätevä opettaja.

Perustutkinnoissa näytöt arvioidaan asteikolla 1-5. Yhteiset tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella, mutta niiden osa-alueet arvioidaan asteikolla 1-5. Tämä on tarpeen jatko-opintokelpoisuuden vuoksi.

Opintoja arvioidessa voidaan käyttää myös seuraavia merkintöjä: OP = osaamista puuttuu, OH = osaaminen hankittu, OT = osaaminen tunnustettu.

Ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Näytön arvioinnin jälkeen saat tietoosi annetun arvioinnin ja se myös perustellaan suhteessa tutkinnon osan perusteisiin. Mikäli olet tyytymätön näytön arviointiisi, voit pyytää siihen korjausta 14 päivän kuluessa arvioinnin saamisesta. Arvioinnin oikaisupyyntö tehdään aina kirjallisesti.  Muutoksenhakuohje löytyy päätöksestä. Lisätietoja arvioinnista saat Opetushallituksen ePerusteet-palvelusta.

Löydät suorituksesi myös:

Valtakunnalliset Koski- ja eHOKS -järjestelmät keräävät yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuun tutkintoon asti. Voit seu- rata niitä Oman opintopolun kautta. Myös jotkut viranomaiset, esimerkiksi Kela ja Valvira, seuraavat opintojesi kertymistä järjestelmän kautta. Opintojen eteneminen saattaa vaikuttaa etuuksiisi.

Rasekossa opiskelijoiden Wilmaan kerätyt tarvittavat tiedot siirtyvät järjestelmiin reaaliajassa. Opintojen aikana voit tulostaa opintosuoritusotteen itse omasta Wilmastasi, jos tarvitset sellaisen vaikkapa mukaan työhaastatteluun. Virallisen opintosuoritusotteen saat opintotoimistosta.

Ammattitaitovaatimukset

Ammatillinen koulutus perustuu valtakunnallisiin tutkinnonperusteisiin, joissa määritellään se ammattitaito, mikä opiskelijalla tulee olla valmistuessaan.

Kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimukset löydät Opetushallituksen ePerusteet-palvelusta.