JOE – Yhteistyöllä eteenpäin
JOE-hankkeessa (jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi) kokoonnuttiin tammikuun puolivälissä verkostotyöskentelyn merkeissä yhteistyötapaamiseen Kaarina-saliin. Tilaisuuteen osallistui ilahduttavan runsaslukuinen joukko oppilaitos- ja työllisyysaluejohtoa, ohjaajia, työllisyyden ja yrittämisen asiantuntijoita sekä hanketoimijoita maakunnan kaikilta laidoilta Uudestakaupungista Saloon.
Tilaisuuden järjesti Raseko, joka vastaa kahdesta hankkeen työkokonaisuuksista: ohjaus ja jatkuva oppiminen. Tilaisuuden avasi Rasekon rehtori Terhi Alatalo ja johdon työpöytäkeskusteluja fasilitoi johtava rehtori Maria Taipale. Myös opinto-ohjaaja Kati Runola, projektikoordinaattori Taru Ikäheimo, kehitysjohtaja Olli Vuorinen ja koulutuspalvelupäällikkö Taru Laaksonen osallistuivat aktiivisesti työryhmätoimintaan.
JOE-hankkeen projektipäällikkö Anneli Frantti (Turun kaupunki) vastasi tilaisuuden juontamisesta ja juoksutuksesta. Yhteistyötapaamisen alussa oli kaksi asiantuntijapuheenvuoroa: Timo Aron (strategiajohtaja, Turun kaupunki) ”Kenelle teemme palveluja tulevaisuudessa” ja Tarumaija Aallon (projektipäällikkö, Turun kaupunki) ”Lukutaito ja perustaidot kivijalkana”. Puheenvuorot tarjosivat uusia ja monipuolisia näkökulmia jatkuvan oppimisen, ohjauksen sekä työllisyyden ja elinvoiman teemoihin.
Kenelle palveluja tulevaisuudessa?
Timo Aro tarkasteli Varsinais-Suomen demografisia muutoksia ja sitä, keille palveluja tulevaisuudessa tuotetaan. Maakunnan väkiluku kasvaa, mikä on myönteistä, mutta kasvu jakautuu epätasaisesti: osa kunnista kasvaa voimakkaasti, kun taas toisissa kasvu jää lähes olemattomaksi. Huolestuttavaa on syntyvyyden vähäisyys – se vaikuttaa jo tällä vuosikymmenellä yläkoulujen oppilasmääriin ja 2030-luvun alussa myös ammatilliseen koulutukseen. Entä tiesitkö, että maakunnan väestönkasvu perustuu suurelta osin monikielisten määrän lisääntymiseen? Heidän osuutensa on 30-kertaistuinut 35 vuodessa! Näihin muutoksiin oppilaitostenkin on reagoitava – mutta miten.
Lukutaito oppimisen kivijalkana
Tarumaija Aalto korosti lukutaidon ja perustaitojen merkitystä kaiken oppimisen perustana. Oppilaitoksissa tiedämme hyvin, miksi lukutaito on tärkeää, mutta yhteiskunnallisesti sen heikkous näkyy kalliina vaikutuksina: se heijastuu opintomenestykseen, koulutuspolkuihin, työnhakuun sekä työttömyys-, sosiaalituki- ja rikollisuustilastoihin. Lukutaito on avain hyvään elämään – aivan kuten Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, jossa lukutaito avasi veljeksille tien yhteisöön ja parempaan tulevaisuuteen. Nykytilanne on kuitenkin huolestuttava: PISA-tulokset matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä ovat laskeneet, ja tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Heikosti lukevien määrä kasvaa nopeasti, samalla kun hyvien lukijoiden osuus pienenee. Haaste korostuu erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.
Yhteistyöllä kohti ratkaisuja
Työryhmissä käytiin vilkasta keskustelua, kun kukin pöytä pureutui omaan teemaansa. Ryhmät käsittelivät yhteistyön kehittämistä, tulevaisuuden asiakkaita ja heidän palvelujaan, osaamistarpeita ja perustaitoja, T&K- ja hankeyhteistyötä sekä toimivimpia käytäntöjä.
Osallistujat kiittelivät erityisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia puheenvuoroja, rakentavaa vuorovaikutusta, mahdollisuutta ihmisten kohtaamiseen sekä yhteistä tahtoa vahvistaa yhteistyötä.
