Raseko on aktiivinen myös Euroopan ammattitaitoviikolla

• Työpajaseminaari 7.11.2018
• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan messut 8.11.2018
• Nenäpäivän tempaus 8.11.2018

Kuluva viikko on Euroopan ammattitaitoviikko, European Vocational Skills Week, joka järjestetään tällä kertaa Wienissä. Viikkoa vietetään Euroopan komission aloitteesta, ja sen tavoitteena on nostaa esiin ammatillista osaamista ja sen merkitystä muuttuvassa maailmassa. Ammatillinen koulutus tarjoaa tietoja ja taitoja, joita globaaleilla työmarkkinoilla juuri nyt tarvitaan.

– Viime aikojen valtakunnallisessa keskustelussa ammatillisesta koulutuksesta on kirjoitettu hyvin negatiiviseen sävyyn. Esiin on nostettu yksittäisiä tapauksia, joihin koulutuksen järjestäjien on mahdotonta vastata, koska yksittäisten opiskelijoiden tilannetta ei julkisesti voi avata. Samoin keskustelu on kulminoitunut opetuksen määrään eli pidettyihin oppitunteihin viikossa, toteaa johtava rehtori Maria Taipale.

Rasekon johtava rehtori Maria Taipale

Reformin, ammatillisen koulutuksen lainsäädännön laajan uudistuksen toimeenpano on käynnissä.

– Uudistus on niin suuri, ettei voi millään olettaa, että kaikki yksityiskohdat olisivat kunnossa alle vuosi lainsäädännön voimaantulosta. Mutta paljon tehdään ja toteutetaan uudella tavalla koko ajan ja opiskelijat ovat tyytyväisiä, Taipale muistuttaa.

Kehittämisohjelmalla vastataan haasteisiin

Haasteita toimeenpanoon tuovat esimerkiksi seuraavat asiat. Opettajan työ muuttuu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta enemmän opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen ja hänen oppimisensa mahdollistamiseen sekä yhteistyöhön työelämän kanssa. Siksi koulutuksen järjestäjät valmentavat omaa henkilöstöään ja käyvät vuoropuhelua työelämäkumppaneidensa kanssa.

– Kehittämisohjelmassamme mekin yhtenäistämme omaa uudenlaista, asiakaslähtöistä toimintatapaa, Maria Taipale kertoo.

Koulutuksen järjestäjien rahoitus on pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2018 noin 25 prosenttia. Samaan aikaan on siirrytty perinteisestä koulutuksen tuotantotavasta erikoistuneeseen tapaan eli täysin yksilöllisiin prosesseihin.

– Mikäli koulutuksen järjestäjä on todella sopeuttanut kustannuksensa uuteen rahoitustasoon, kuten Rasekossa on tehty, muutoksia toimintatapoihin on ollut pakko tehdä. Se ei silti tarkoita leikkausta opetukseen ja ohjaukseen, ne organisoidaan uudella tavalla. Tämänhetkinen rahoitus ei ole riittävä pitkällä tähtäimellä. Leikkaukset ovat olleet liian suuria, Taipale sanoo.

– Kysymys ei ole siitä, että koulutuksen järjestäjät Suomessa toimisivat tehottomasti. Nykyrahoituksella toiminnan kehittäminen, kalustohankinnat ja investoinnit ovat haasteellisia. Kaikki luovuus on myös käytettävä, että henkilöstöresurssit saadaan riittämään kasvaneiden opiskelijamäärien ja uudistuneen toiminnan mukaisesti ja niin, että opiskelija yksilöllisen opintopolkunsa aikana saa opetuksen ja ohjauksen, jota tarvitsee. Monella koulutuksen järjestäjällä myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet, mikä tarkoittaa lisäresurssitarvetta, hän jatkaa.

Maria Taipale huomauttaa, että koulutuksen järjestäjät eivät ylläpidä turhia neliöitä tai kiinteistöjä. – Monessa paikassa on Suomessa kyllä vaikea päästä kiinteistöistä eroon. Työtä tehdään tälläkin saralla koko ajan, mutta muutos ei tapahdu hetkessä, hän kertoo.

– Kysymys ei ole siitäkään, etteikö työelämän muuttuneisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin haluttaisi vastata. Päinvastoin. Koulutuksen järjestäjät ovat tarttuneet työhön ja käärineet hihat juuri siksi, että reformi onnistuttaisiin viemään läpi. Tulevaisuuteen katsotaan positiivisesti ja uskotaan siihen, että suomalainen ammatillinen koulutus tuottaa osaajia jatkossakin, vakuuttaa Taipale.

Opetusta on edelleen riittävästi

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee tällä hetkellä myös tyytyväisiä opiskelijoita, joilla on opettajan ohjausta ja opetusta säännöllisesti lähes yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Lukujärjestyksiin haasteita tuo se, että kun uutta systeemiä ajetaan sisään ja opiskelijoiden yksilöllisiä polkuja rakennetaan, osalle opiskelijoista voi jäädä työaikaa, jota ei heti pystytä täyttämään, jos tilannetta tarkastellaan perinteisten ryhmälukujärjestysten kautta.

– Olemme tässäkin saaneet työelämältä myös hyviä ehdotuksia vierailuista työpaikoille ja yhteistyöstä tilanteissa, joissa esimerkiksi osalla ryhmien opiskelijoista olisi jäämässä lukujärjestyksiin ns. tyhjää tilaa. Varsinkin nuorille yritetään taata täydet työpäivät, kertoo Taipale.

Ammatillisen koulutuksen arvostusta on onnistuttu Suomessa kasvattamaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– On surullista, jos ammatillisen koulutuksen hyvät asiat unohdetaan. Suomalainen ammatillinen koulutus ansaitsee arvostusta ja meidän tulee olla amiksista ylpeitä. Nuoret ja aikuiset opiskelijat, ja heidän oppimisensa, ovat – uskon näin – jokaisen koulutuksen järjestäjän tärkein asia, Taipale toteaa.